Suomen hallituksen esitys  sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta vaarantaa vammaisten oikeudet

Esityksen toteutuminen vaarantaisi vammaisten ja erityisesti neurovähemmiston perus- ja vammaisoikeudet ja sen myötä heidän hyvinvointinsa.

Kannanotto liittyy lausuntopyyntöön, jonka diaarinumero on VN/35729/2023 ja hankesivut löytyvät osoitteesta  https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=STM107:00/2023 

Neurovähemmistön Aktivistit ry ja sen nuorisojaosto Nuoret Aktivistit haluavat tällä kannanotolla ilmaista syvän huolensa sosiaalihuoltolain ehdotetuista muutoksista. Vaikka nämä rakenteelliset muutokset on muotoiltu budjetin tasapainottamistoimenpiteiksi, ne ovat myös suorassa ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (CRPD) ratifioinnin edellyttämän sopimussarjan 27/2016 sekä perustuslain 6 §:n (Yhdenvertaisuus) ja 19 §:n (Oikeus sosiaaliturvaan) kanssa. Ehdotus vaikuttaa suhteettomasti henkilöihin, joilla on näkymättömiä vammoja, erityisesti autistisiin henkilöihin ja henkilöihin, joilla on sosiaalisia, aistillisia ja kognitiivisia vammoja (neurovähemmistöt).

• Ehdotetut muutokset eivät sisällä kattavaa lasten ja ihmisoikeuksien vaikutusten arviointia, joka olisi erityisesti suunnattu erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan neurovähemmistöön kuuluville. Budjettirajoitteet eivät vapauta Suomen hallitusta sen perustuslaillisista velvollisuuksista tai kansainvälisistä sopimusvelvoitteista 27/2016 mukaisesti.

• Vaadimme kuntouttavan työtoiminnan erityislainsäädännöllisen kehyksen säilyttämistä, joka suojaa vammaisille erityisiä työllistymispolkuja. 

• Vaadimme tiukkojen dokumentointistandardien säilyttämistä vammaisten henkilöiden, ml. neurovähemmistön, oikeusturvan varmistamiseksi. 

• Vaadimme asiakasmaksujen korotuksista  vapautusta vammaisille henkilöille, mukaan luettuna neurovähemmistölle. On tärkeää huomata, että esimerkiksi monen autistin tarvitsemat pitkäaikaiset asumisratkaisut ovat yhteiskunnallisen vammaisten henkilöiden rakenteellisen syrjinnän seuraus.

• Muutosten tarkoituksena vaikuttaa olevan leikata kustannuksia poistamalla asiakkaita joiden tukeminen on kallista, mutta joita viranomaisen/sosiaalityöntekijän on vaikea luokitella palvelukokonaisuuksiinsa . Koska autismi on pitkälti näkymätön vamma, joka määritellään pikemminkin kognitiivisen epätasaisuuden, aistiyliherkkyyden ja toiminnanohjauksen toimintarajoitusten kuin fyysisen vamman perusteella, ehdotetut muutokset luovat käytännössä oikeudellisen kehyksen, jossa autistisen henkilön vammaisuuden erityisluonnetta käytetään juuri oikeuksien epäämisen perusteena. Tämä rikkoo suoraan YK:n vammaisyleissopimuksen (CRPD) ydintä, joka velvoittaa valtioita ottamaan huomioon kognitiiviset ja sosiaaliset esteet tasavertaisesti fyysisten esteiden rinnalla.

• Esitys ei myöskään ole kokonaistaloudellisesti kannattava, sillä vammaisten ja erityisesti vammaisten marginaaliryhmien kuten neurovähemmistön ja erityisesti autistien aktiivinen systeemitason syrjäyttäminen johtaa lisäkustannuksiin ja valtion veromenetyksiin tulevaisuudessa. Ehdotetut muutokset ovat itseasiassa taloudellisesti haitallisia. Ne luovat negatiivisen kierteen, jossa valtio säästää minimaalisesti sosiaalipalveluissa, mutta ihmisoikeusrikkomusten lisäksi menettää huomattavasti enemmän verotuloja. Tähän sisältyy menetetyt vammaisten lasten vanhempien tuloverotulot, neurovähemmistöön kuuluvien vammaisten kansalaisten menetettävät (tulevat) verotulot sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon kustannukset uupuneiden omaishoitajien määrän ja raskaampien palveluiden tarpeen kasvun vuoksi.