Ostoskori
0
0,00 €
Minäkin haluan oman alan töihin!
03.04.2025
Opiskelu ja sen aikana töiden tekeminen
Työelämään pääsy ja opiskelu tuottaa monille nuorille paljon stressiä. Moni joutuu pohtimaan miten pärjää opiskeluaikana taloudellisesti, kuinka paljon joutuu ottamaan opintolainaa, miten pärjää opiskelujen jälkeen jos ei saa töitä ja on vielä opintolainakin maksettavana. Monelle neuroepätyypilliselle tämä yhtälö on usein vielä hankalampaa saada sujumaan ja voi jopa estää opiskelun tai työelämään hakeutumista, jos uupuu täysin ja toimintakyky menee kokonaan.
Itse valmistuin viime vuonna ylioppilaaksi ja sain opiskelupaikan biolääketieteen koulutuksesta. Nyt olen välivuodella, mutta ensi syksynä olisi tarkoitus aloittaa opinnot. Biolääketieteen opiskelu on unelmani ja isona haluaisin työskennellä muutenkin lääketieteen parissa. Minua kuitenkin huolestuttaa paljon tällä hetkellä itse opiskeluaika. Pelkillä taloudellisilla tuilla ei hallituksen leikkauspolitiikalla oikein pärjää ja pitäisi tehdä opiskelujen ohella töitä. Samaan aikaan kuitenkin se opiskelu vie todella paljon voimavaroja, eli käytännössä kaikki voimavarat eikä minulla autistina ei ole niin paljon voimavaroja kuin yleisesti neurotyypillisillä.
Myös monet ensimmäisistä työpaikoista ovat minulle soveltumattomia muun muassa aistiesteellisyyden takia. Esimerkiksi kaupan kassalla työskentely voisi uuvuttaa minut täysin sen sosiaalisen kuormituksen ja aistiympäristön takia ja varsinkin jos joutuu opintojen ohella käymään töissä. Silloin joutuisin pahimmassa tapauksessa ottamaan taukoa ihan kaikesta mikä tarkoittaisi myös opiskelujen keskeyttämistä joksikin aikaa. Oman tulevan alan töitä ei saa ennen kuin monen vuoden opiskelurupeaman jälkeen ja koulusta valmistuttua. Täytyisi siis opiskella, mikä on ensisijaista, jotta pääsisi omalle alalle ja jossa työympäristö ei olisi niin kuormittava. Mutta samaan aikaan opiskeluaikana täytyy pärjätä jollain tavalla taloudellisesti ja tasapainoitella sen välillä kuinka paljon joutuu tekemään töitä ja kuinka paljon taas voi opiskella. Rajallisilla voimavaroilla ei voi vain tehdä töitä opiskelujen ohella, vaan työt vievät opiskelusta paljon tunteja ja voi luultavasti joutua viivästyttämään valmistumista.
Mukautukset, jotta yhdenvertainen työelämä voisi edes jotenkin toteutua
Minä ja monet muut neuroepätyypilliset tarvitsisimme mukautuksia, jotta pystyisisimme työskentelemään yhdenvertaisesti. Mahdollisuus etätyöhön ennaltaehkäisisi kuormitusta selkeästi, koska monesti se työpaikalle meneminen on jo vaikeaa ja myös itse työpaikalla oleminen uuvuttaa enemmän muun muassa siksi, että siellä voi olla paljonkin muita ihmisiä ja aistiympäristö ei ole saavutettava. Myös joustavat työajat auttaisivat kuormitukseen paljon. Mahdollisuus käyttää työpaikalla aistiapuvälineitä, kuten kuulosuojaimia tai aurinkolaseja, olisi tärkeää. Neuromoninaisesta työelämästä hyötyvät kaikki, ei vain neurovähemmistö!
Tarvitsisin mukautuksia, jotta pystyisin työskentelemään uupumatta. Monet joutuvat kuitenkin taistelemaan tarvitsemistaan mukautuksia ja joihin heillä olisi täysi oikeus. Siksi huolestuttaa, että saanko niitä tarvitsemiani mukautuksia, jotta pystyisin työskentelemään. Koen että minulla olisi paljon annettavaa työelämälle ja odotan työskentelyä minua kiinnostavan lääketieteen parissa.
Anni🌻 Nuori Aktivisti