Mikä ihmeen autismi ja miten se liittyy neuromoninaisuuteen?

Autismi on joukko erilaisia neurologiaan liittyviä erilaisuuksia, joka vaikuttaa ihmisen kokemukseen maailmasta. Autismi vaikuttaa ihmisen tapaan olla sosiaalinen, tapoihin kokea aistituntemuksia, ja tapaan ajatella asioita. 

Lääketieteellisestä näkökulmasta autismia kutsutaan autismikirjon häiriöksi. Se määritellään keskushermoston kehitykselliseksi häiriöksi. Lääketieteen silmissä autismi koostuu rajoittuneista ja itseään toistavista toimintatavoista sekä sosiaalisista puutoksista, jotka haittaavat pitkäaikaisesti henkilön toimintakykyä.

Joka tapauksessa autismille tyypillistä on olla joissakin asioissa hyvä, ja tarvita enemmän tukea toisissa. Loppujen lopuksi moni autismiin liittyvä hankaluus liittyy ihmisen ympäristöön: jos aistillisesti kuluttavat asiat, kuten kirkkaat valot tai meteli poistetaan, ja esimerkiksi löydetään ihmiselle omanlaiset tavat tulla ymmärretyksi, on kaikilla parempi olla.

Autismin ei tarvitse olla paha asia, ja häpeää aiheesta kannattaakin opetella purkamaan. Se voi olla tärkeä osa matkaa autismin kanssa, oli kyse sitten itsestä tai läheisestä. Ei esimerkiksi ole väärin stimmata, vaikka se näyttäisi ulkoa vähän hassulta. Se palvelee nimittäin tarkoitusta, esimerkiksi rauhoittaa tai auttaa keskittymään, eikä näin ole päämäärätöntä toimintaa.

Autistiset ihmiset kykenevät elämään omannäköistä elämää ja pääsemään pitkälle. Esimerkiksi näyttelijät sir Anthony Hopkins ja Bella Ramsey, tai poliitikko Pete Buttgieg ovat autistisia. Ei myöskään kannata ajatella, että autisti on joko nero tai täysin hyödytön. Autistiset ihmiset saavat olla myös tavallisia ihmisiä ilman erityiskykyjä tai -taitoja. Ei olisi reilua odottaa keneltäkään erinomaisuutta pelkän neurologian perusteella.

Autismia voi ajatella erilaisuutena, ei pelkkänä taakkana. Me olemme kaikki omanlaisiamme, ja se on täysin okei. Sen sijaan että autismia ajattelisi vain elämää rajoittavana ja vaikeuttavana tekijänä, on usein hedelmällistä löytää iloa autismista ja sen tuomista asioista: ovatko mielenkiinnonkohteet, aistikokemukset tai jokin muu osa autismia itseasiassa jotain, josta ihminen saa valtavaa iloa? Ei ole väärin tehdä asioita omalla tavallaan, eikä sen takia että on erilainen ole pakko jäädä yksin.

Autistisille ihmisille on ihan yhtä tärkeää kuulua yhteisöön kuin muillekin ihmisille, ja usein toisten autistien kanssa on helpompi ja hedelmällisempi kommunikoida.

Neuromoninaisuusliike uskoo, että autismi ja muut (neuro)psykiatrian diagnooseinakin tunnetut piirteet voidaan nähdä myös positiivisenakin erilaisuutena häiriön sijaan.

Siihen kannattaa tutustua vaikka erilaisissa neurovähemmistön järjestämissä tapahtumissa tai sosiaalisessa mediassa. Neurovähemmistö tarkoittaa ryhmää ihmisiä, jolla on samanlainen, synnynnäinen, neuroepätyypillinen tapa ajatella ja kokea maailmaa. Neurovähemmistöjä ovat esimerkiksi autistit tai Toureetikot.

Tervetuloa meidän neuromoninaiseen porukkaan! Liity meidän jäseneksi tai tukijäseneksi ja tue tapahtumien järjestämistä ja meidän vakuttamistoimintaa tai liity vaikka Nuoret Aktivistit tukiryhmään. Yhdessä meissä on voimaa!

terveisin, 

neurovähemmistön aktivisti

info@nuoretaktivistit.fi